Vetter Communications ei ole perinteinen käännöstoimisto. Kuitenkin työpöydällämme on päivittäin erilaisia tekstejä käännettävinä. Miksi?
Olemme viestintätoimisto, joka on erikoistunut myös monikieliseen viestintään – ja kääntäminen on yksi sen osa-alue.
Suuri osa viestintäasiantuntijoistamme on kääntämisen ammattilaisia, sillä usealla on maisterin tutkinto nimenomaan käännöstieteen alalta. Yhtä lailla he ovat viestinnän ammattilaisia, joilla on jopa vuosikymmenten kokemus erilaisista copywriting-tyyppisistä kirjoitustöistä sekä tekstien editoinnista, stilisoinnista, oikoluvusta ja kielenhuollosta. He kirjoittavat, editoivat ja kääntävät viikottain erikielisiä tekstejä esimerkiksi robotiikan, SaaS-maailman, digitalisaation, teollisuusprosessien ja -raaka-aineiden, arkkitehtuurin, ilmailun, työelämävalmennuksen ja päivittäistavarakaupan aiheista.
Mutta millä tavoin työmme eroaa perinteisen käännöstoimiston työstä, jossa tekstejä usein käännetään lähes suoraan – jos ei ihan sanasta sanaan, niin kuitenkin erittäin tiukasti lähtötekstin rakenteeseen nojautuen?
Meille käännettävät tekstit kuuluvat usein olennaisena elementtinä muuhun viestintätyöhömme asiakkaidemme kanssa
Käännämme paljon esimerkiksi lehdistötiedotteita, asiantuntijablogeja, asiakastarinoita ja markkinointimateriaalia, kuten vaikkapa verkkosivujen tekstejä. Usein näitä käsitellään osana suurempaa viestintäkokonaisuutta, liittyen markkinointikampanjaan, brändin asiantuntija-asemaa lujittaessa tai vaikkapa asiakkaan työnantajamielikuvaa vahvistettaessa viestinnän keinoin. Käännösprojektien yhteydessä herää toisinaan tarve myös uuden sisällön tuottamiselle oheismateriaaliksi. Näitä voivat olla vaikkapa suoraan kohdekielellä laaditut some-päivitystekstit tai sisältö messuilla jaettaviin flyereihin.
Meille tärkeää on hyvä dialogi asiakkaidemme kanssa – jotta pystymme kääntämään erilaisia tekstejä, osaamme myös kysyä tarvittavat kysymykset asiakkailtamme. Henkilökohtainen palvelu ja tarkentava keskustelu ovat palikoita, joihin mekaanisempi käännöskoneisto ei pysty.
Hyvin harvoin käännämme materiaalia aivan suoraan
Konsultoimme aina asiakastamme ja määrittelemme yhdessä käännettävän tekstin funktion. Kysymme, mitä kyseisellä tekstillä halutaan saavuttaa. Tekstin kohdeyleisö sekä käyttötarkoitus sanelevat sen, millä tavoin tekstiä kannattaa kääntää; esimerkiksi teknisen laitteen käyttöohje on syytä kääntää hyvinkin suoraan, lähes sanasta sanaan. Käännettyjen tekstien tulee aina täyttää niille asetettu tavoite. Esimerkiksi verkkosivujen tekstien tarkoitus on tarjota sivuston kävijälle omalla kielellään mahdollisimman selkeä, ymmärrettävä ja kiinnostava katsaus kyseisen sivuston tuotteeseen tai palveluun – oli kyseessä kuluttajille suunnattu sisältö tai B2B-viestintä. Markkinointimateriaalin, nettisivujen tekstien tai lehdistötiedotteiden käännettävää tekstisisältöä pitää usein myös lokalisoida. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Lokalisointi tarkoittaa sitä, että teksti muokataan kuhunkin kohdemaahan, kohdekulttuuriin ja kohdekieleen sopivaksi. Tekstin tavoite pysyy usein samana, esimerkiksi lehdistötiedote pysyy lehdistötiedotteena. Mutta jotta vaikkapa englanniksi laadittu tiedote menisi suomenkielisenä läpi suomalaiselle medialle, täytyy sen sisältöä, uutiskärkeä ja sävyä usein muuttaa.
Sama pätee markkinoinnillisiin teksteihin: siinä missä englanniksi kirjoitettu slogan tai CTA-kohta toimii hyvin you-pronominia ja erilaisia superlatiiveja käyttäen, kuulostavat suomenkielisessä versiossa sinä-muoto ja loputtomat hehkutukset usein tökerösti käännetyiltä amerikkalaisilta hehkutuksilta. Sellaisia ei suomenkielisessä markkinointiviestinnässä käytetä, sillä ne eivät kuulosta suomalaisilta eivätkä ne muokkaamattomina vetoa suomalaiseen kohdeyleisöön.
Näitä kömpelön kuuloisia suoria käännöksiä voidaan kiertää muun muassa käyttämällä verbin passiivia sekä vähentämällä tekstissä esiintyvien adjektiivien määrää, muutamia konkreettisia esimerkkejä esittääksemme. Varsinkin englannista suomeksi käännettäessä tekstiä täytyy usein lyhentää ja tiivistää – lähtökielen moni- ja ylisanaisuus ei yleensä solju suomeksi. Sen sijaan tarkempi ja napakampi lähestymistapa uppoaa suomalaiseen lukijaan huomattavasti paremmin.
Jos esimerkiksi katsomme IKEAn tekstisisältöjä sekä tavarataloissa että heidän verkkosivuillaan, toimii sama innostava ja oivaltava äänensävy kaikissa kieliversioissa – sävy on vaan eri kielissä saatu aikaiseksi eri sanavalinnoilla ja tyylikeinoilla.
Usein sanoihin tai ilmaisuihin liittyy erilaisia kulttuuriin liittyviä assosiaatioita
Esimerkiksi sauna on tuttu termi kaikille Suomessa asuville, mutta kyseiseen ilmiöön liittyviä mielleyhtymiä tai “itsestäänselvyyksiä” täytyy usein kirjoittaa vieraskieliselle lukijalle auki enemmänkin – vaikka itse sana toimisikin lainasanana myös vieraalla kielellä. Saunaolutmainosta lumihankineen ja avantoineen on helppo tarjota suomalaiselle yleisölle, mutta suomieksotiikan vieminen ulkomaille on mainonnassa aina taitolaji, jossa esimerksi Kyrö Distillery kaurismäkeläisellä lähestymistavallaan on ansiokkaasti onnistunut. Heidän strategianaan lienee nimenomaan lokalisoimatta jättäminen, ja puhtaasti globaalien kilpailijoiden haastaminen ihan omanlaisella, skandinaavishenkisellä brändinäkyvyydellään.
Yhtä lailla erilaisista viihdeohjelmista tai kirjallisuudesta vakiintuneet ilmaisut saattavat olla yhdessä kielessä kaikkien tuntemia, kun taas suoraan käännettyinä niiden merkitys ei aukea toisessa kulttuuriympäristössä lainkaan. Tällöin kääntäjä joutuu etsimään kohdekulttuurista vastaavia ilmaisuja, jotka kytkeytyvät kohdekielisen populaarikulttuurin vastaaviin ilmiöihin. Jopa eri värien käyttö markkinointimateriaalissa saattaa eri kohdekulttuureissa herättää erilaisia reaktioita.
Myös idiomaattiset sanonnat ovat esimerkki siitä, että sanasta sanaan kääntäminen ei välitä samaa merkitystä – siinä missä suomalainen ostaa sian säkissä, saksalainen ostaakin kissan säkissä. Tämän sanonnan sanatarkka käännös vesittäisi sanonnan alla olevan merkityksen ja aiheuttaisi lukijassa lähinnä hilpeyttä tai hämmennystä. Ja vastaavia piilotettuja merkityksiä saattaa markkinointiteksteissä olla yllättävänkin paljon, mutta natiivina lukijana niihin vain harvoin kiinnittää huomiota, sillä niiden merkitys on selvä.
Kääntäjän täytyy aina tuntea asiakkaan toimiala, niin sisällöllisesti kuin sanatasollakin. Siinä missä esimerkiksi ohjelmistoalalla usein puhutaan demosta, voi muussa yhteydessä esittely-sana olla puolestaan oikeampi termi. Tämä kyseinen esimerkki liikkuu melko ylätasolla, mutta termityöskentely vaativissakin, erikoisterminologiaa vaativilla aloilla on kääntäjillemme arkipäivää.
Kääntäjän työ pitää sisällään äärimmäistä tarkkuutta ja vastuuta
Toisinaan suorallekin käännökselle on tarvetta. Vaikkapa lääkefirman tuoteselosteissa desimaalivirheille ei ole pienintäkään sijaa eikä kääntäjä muutenkaan silloin saa ottaa itselleen mitään taiteellisia vapauksia. Yhtä vähän juridisissa teksteissä kääntäjä saa lähteä värittämään sisältöä, joskin lokalisointi saattaa tässä yhteydessä tarkoittaa vaikkapa paikallisten lakien tai sopimusasiakirjojen ominaispiirteiden selvittämistä.
Jos puolestaan liikutaan vaikkapa ohjelmistoalan, tekniikan ja teknologian tai kulttuurin alan asiakasviestintä- ja markkinointiteksteissä, on luovemmalle, copywriting-tyyppiselle kääntämiselle huomattavasti enemmän tilaa – se on usein myös erottautumiskeino kilpailijoista. Markkinointiteksteillä voidaan tarkoittaa mitä tahansa viestisisältöä yksittäisestä sosiaalisen median postauksesta aina kattavaan vastuullisuusraporttiin, vuosikertomukseen tai asiantuntijahaastatteluun. Tehokkaalla, virhettömällä viestinnällä saadaan yritysten tuotteille, palveluille ja innovaatioille näkyvyyttä – joko suurelle yleisölle tai B2B-viestinnässä tarkemmin rajatulle alan yleisölle. Ja tässä näkyväksi tekemisessä yleensä tarvitaan luovempaa otetta ja rautaista viestintäosaamista, usein myös monikielisesti.
Suora, mekaaninen kääntäminen ei markkinointisisällöissä yleensä toimi. Tai miltä kuulostaisi esimerkiksi McDonald’sin kaikkien tuntema mainosslogan mehevän hampurilaiskuvan vieressä suoraan käännettynä: Mä rakastan sitä? Ei miltään.
Miten voimme auttaa?
Autamme mielellämme, jos yhtiössäsi on tarvetta kokonaisvaltaiselle viestinnän kehittämiselle, myös käännöstöiden osalta. Yhtä lailla autamme mielellämme yksittäisissä käännöstöissä projektiluontoisesti. Voit luottaa viestintäsi hyviin käsiin – arvioimme aina kanssasi sen, millä tavoin käännettävää tekstiä tulisi lokalisoida, jotta se parhaiten toimii myös toisella kielellä.
Työkielemme ovat suomi, englanti, ruotsi, saksa, ranska, espanja ja italia. Toteutamme asiakkaillemme myös paljon yksikielistä sisällöntuotantoa.
